Jos nyt kuitenkin kokeiltaisiin?

Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden toteutuessa Suomi on vuonna 2025 ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Suomen ketterää uudistumista tuetaan luottamukseen, vuorovaikutukseen ja kokeilujen hyödyntämiseen perustuvalla johtamiskulttuurilla. Hallituksen viidestä kärkihankkeesta kolme perustuu palveluiden digitalisoimiseen tai kokeilukulttuuriin. (www.valtioneuvosto.fi)

No mutta hei! Tuohan on ihan loistava juttu! Meillä on Suomen hallituksen lupa kokeilla. Myös digitalisaation saralla.

Digitalisaatiohan ei sinänsä ole mikään aivan uusi asia.  Se on yleistynyt kiihtyvällä vauhdilla aina 1980-luvulta lähtien, kun kotitietokoneet otettiin käyttöön. Meidän kuluttajien kannalta digitalisaatio pääsi todelliseen kiitolaukkaan internetin yleistyttyä toden teolla 1990-luvun lopulla. Tuon jälkeen digitalisaatio on ollut aina vain vähemmän ja vähemmän tieto- ja viestintäteknologiaa ja entistä enemmän ja enemmän toimintatapojen muutosta. Ja se muutos jatkuu, kiihtyvällä nopeudella. Eikä paluuta entiseen ole.

Mikä tässä digitalisaatiossa sitten on niin mahtavaa ja upeeta? Muistatko vielä, millainen urakka takavuosina oli veroilmoituksen täyttäminen? Nyt digitalisoitu veroilmoitus on lähinnä oikeellisuuden tarkistamista ja mahdollisten puutteiden lisäämistä. Asiakkaalle aivan oleellisesti parempaa palvelua. Pankkipalvelut. Verkkokauppa. Matkatoimisto. Elokuva- ja musiikkitarjonta. Sosiaalinen media. Muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Meidän on mahdollista saada maailman laajuinen palvelutarjonta kotisohvalle. Aivan vastaavasti tarjoaa digitalisaatio myös uusia mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Vaikka sitten kotisohvalta. Markkina-alue on globaali ja julkaisukynnys lähes olematon. Mutta olemmeko me riittävän kekseliäitä löytämään markkinoilta sen oman paikkamme? Kenelle voisimme palveluitamme tarjota? Mille palveluille olisi kysyntää?

Perinteisellä mallilla uutta liiketoimintaa aloitettaessa laaditaan ensin liiketoimintasuunnitelma, suoritetaan koemarkkinointi ja ainakin yritetään saada jonkinlainen perusrahoitus liiketoiminnan käynnistämistä varten. Ja jos kaikki menee hyvin, perustetaan yritys. Ja sitten yritetään. Ja toivotaan, että yritysidea ja tuote ovat niin hyviä, että yrittäjä saa kohtalaisen elannon palkkioksi ponnisteluistaan. Toisinaan tuo toive toteutuu, ja toisinaan sitten ei.

Kun vastaavasti julkisella sektorilla halutaan kehittää toimintaa, suunnitellaan perinteisesti kehittämishanke, anotaan sille rahoitus ja toteutetaan projekti. Jos kaikki menee loppuun saakka täydellisesti, jää käytäntöön jokin uusi toiminto tai toimintatapa. Aina kaikki ei mene täydellisesti.

Perinteinen suomalainen hallintokulttuuri niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla pohjautuu huolelliseen suunnitteluun. Valtioneuvoston kärkihanke: ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” pyrkii muuttamaan tätä perinnettä lisäämällä kokeiluosaamista ja tietämystä kokeilutoiminnasta. Tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja, joilla parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä.

Kokeilukulttuuri ei ole sattumanvaraista touhottamista vaan määrätietoista kehittämistä. Tarkoituksena on loputtoman suunnittelemisen sijaan kokeilla idean toimivuutta pienillä kokeilulla.

Kokeilun tulos sitten kertoo, onko idea itsessään niin hyvä, että sitä kannattaa edelleen jalostaa. Ja kokeiluhan on onnistunut myös silloin, kun idea osoittautuu ” ei niin hyväksi”.

Hyvää vauhtia lähestyvä sote- ja maakuntauudistus luo loistavan tilaisuuden erilaisille kokeiluille. Aivan selvää on, että työn tekeminen, palveluiden tuottaminen ja mikä tärkeintä palveluiden käyttäminen tulevat muuttumaan. Me tarvitsemme nyt heti digitaalisen maailman avustajia auttamaan hyvän elämän valmentajia, life coacheja ja personal trainereita tuottamaan palveluita asiakkailleen – ja asiakkaita hankkimaan noita palveluita. Ja meillähän on kaikki ne resurssit ja se osaaminen mitä tarvitaan. Joten mitäpä jos vain kokeiltaisiin? Vaikka ihan vähän vain.

Kirjoittaja on Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallintopäällikkö Matti Matero

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s